Kirje sille, jolta kukaan ei kysynyt

Koko sivilisaation korviahuumaavan melun keskellä on yksi pelottava, jäinen tyhjyys: kukaan ei ole koskaan kysynyt sinulta — mitä sinä haluat?

Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mistä sinä vaikenet ennen nukkumaanmenoa. Kukaan ei kysy, haluatko sinä nyt juosta eteenpäin vai onko sinulle elintärkeää käpertyä kerälle ja vain nukkua. Sinulle sanellaan loputtomasti, mitä sinun pitäisi tehdä, mutta kukaan ei esitä yksinkertaista, pyhää kysymystä: "Miltä sinusta nyt tuntuu, rakas?".

Tämä kirje on muistutus: sinun ei tarvitse ansaita oikeutta hengittää. Kyyneleesi ovat normaaleja. Väsymyksesi on pyhää. Vihallasi on oikeus päästä ulos. Salli itsesi olla epätäydellinen mutta elävä.