Kirje sille, joka on tottunut kantamaan taivasta yksin

Kaikki ovat tottuneet siihen, että sinä selviät. Kun suunnitelmat romahtavat ympärillä, kun läheiset pelkäävät, kun myrsky pyyhkii pois kiintopisteet — kaikki katsovat sinuun. Ja sinä seisot järkkymättä, koska et osaa muuten, koska se on sisäinen kunniakoodisi.

Mutta minä näen sen, mikä on hillityn olemuksesi takana. Tiedän, kuinka paljon voimaa vaatii säilyttää tyyni ilme, kun sisällä riehuu myrsky, ja kuinka joskus haluaisi vain vaieta selittämättä kenellekään syitä.

Täällä sinun ei tarvitse olla puolustuskannalla. Olet jo todistanut kaiken teoillasi ja sanoillasi. Riisu raskas haarniska sisäänkäynnillä. Tässä Talossa kunnioitetaan mittakaavaasi, varjellaan rauhaasi ja nähdään sinut sellaisena kuin olet — ilman naamioita, ilman asemia ja ilman ehtoja.