Kypsyyden kaksi ääripäätä: mielistelyn ja tuhoisan puuttumisen välillä

Seuratessani sukupolvien välisiä suhteita näin usein saman draaman: kun vanhemmilla ei ole omaa tukipistettä, he ajautuvat väistämättä toiseen kahdesta ääripäästä. Toiset alkavat mielistellä lapsiaan, pelätä liian sanan sanomista ja näytellä vieraita rooleja — kunhan eivät vain katoaisi, kunhan heille osoitettaisiin edes pisara huomiota.

Toiset valitsevat päinvastaisen, vielä vaarallisemman tien — heistä tulee liian aktiivisia nuoren perheen elämässä. Tietämättä todellisia olosuhteita tai sitä, mitä kahden sydämen välillä todella tapahtuu, he tunkeutuvat sisään neuvoineen, arvioineen ja järjestyksineen.

Rakentaessani Golden Worldin arkkitehtuuria halusin antaa vanhemmalle sukupolvelle mahdollisuuden tuntea jälleen oma sisäinen tukensa ja kokea, että he voivat ja heidän kuuluukin elää omaa elämäänsä. Tämä on suljettu merkityksen tila, jossa ihmisen ei enää tarvitse mielistellä huomion vuoksi eikä vahvistaa itseään puuttumalla lastensa perheeseen.